Iloisuus

Jospa sitä tännekin jotain välillä jotain runoilisi! Casandra kasvaa koko ajan kovaa vauhtia, minä olen vielä kotosalla. Huuhtikuun puoleenväliin saakka olisi vanhempainvapaata. Jonkin verran olen nyt töitäkin hakenut. Parissa haastattelussa olen käynyt, toiseen ei tärpännyt ja toisesta odottelen tietoa ensi viikolla. Työt alkaisi sitten jo maaliskuusta. Casandraa on onneksi lupautunut pappa hoitamaan. Mulla olisi päivätyö ja Tonilla iltavuoroa joten päikkärien ajaksi olisi papalle "töitä". Jos työt ei tärppää niin sitten aloitetaan työharjoittelu. Ja opiskellaan ahkerasti! Niinpä niin...

Ilon kanssa ei ole edelleenkään saatu tehtyä mitään... Meinaan siis treenattua jotain "järkevää". BH-koe mua kovin kiinnostaisi. Haaveissa olisi että sen saisi tehtyä vielä tämän vuoden aikana mutta haaveeksi se jääkin jos ei ala nyt oikeasti jotain tekemään! Muilta osin luulisin kokeen menevän hyvin mutta toisten koirien ohittamisessa meillä on vieläkin töitä. Pikkuhiljaa ne menee jo paremmin, riippuu aina vähän vastaantulevankin koiran asenteesta kuinka sujuu. Mutta edistystä on tullut kuitenkin. Kiitos Johannan neuvojen! Viime päivityksen jälkeen hmm... On käyty ainakin Kajaanin näyttelyssä. Näyttely meni ihan hyvin. Suurin edistys oli tapahtunut ehdottomasti muihin koiriin suhtautumisessa! Taaskin kiitos Johannalle! :) Kevään aikana olisi tarkoitus käydä ryhmänäyttelyissä, jospa sitä joskus sais vaikka ser.... no joo :) Nekin vaan kysyy sitä likviditettiä ja se puoli nyt ei mitenkään ole parantunut vaikka ahkerasti on lotottukin! :D Toivottavasti saisi töitä niin tilanne helpottuisi. Jospa sitä kuitenkin saisi lähdettyä tuonne Kemijärven karkeloihin. Tosin emäntä ei taida kehään mennä. On se kumma kun oma esiintyminen ei jännitä, kun siis joutuu puhumaan yleisölle mutta sitten kun menee koiran kanssa kehään niin kaikki järkevät ajatukset katoaa ja tilalle hiipii järkyttävän suuri jännitys! Siellä sitä sitten pyöritään "emäntä ei tiedä mitä tekee ja koira on ihan sekaisin että mitä tuo akka oikein meinaa", huh, huh. No jospa saataisiin tuo koira ensin oppimaan mitä siellä pitää tehdä niin ehkä se emäntäkin alkaa tajuamaan! :) On se hyvä että mä en oo alkanut malliksi tai missiksi, tuon jännityksen takia!! Hah! :DD

Kennelpäivätkin olisi tulossa taas toukokuussa mutta saapi nyt nähä päästäänkö me sinnekään... Ilo nukkuu lempipaikassaan sohvalla ja tyttö on päikkäreillä! Emäntä vaan surffailee netissä ja neuloo... ei tosin saman aikaisesti! Ilolla on vähän nuo anaalit vaivannut mutta nyt näyttää taas tilanne paremmalta, lekuriin sitä on mentävä jos tuo palaa takaisin... Ei ole mikään kiva vaiva varmasti koiralle mutta ei todellakaan ole kivaa kun neiti yön pimeinä tunteina tyhjentää anaalinsa makuuhuoneen matolle!!! Luita on nyt syöty ahkerasti ja emäntä on yrittänyt myös itse niitä tyhjentää.
Ilo ja Casandra tulee oikein hyvin toimeen edelleen! Tyttöä kiinnostaa koira kovasti, koiralle myös kovin jutellaan mutta ei se vaan vastaa! Ilo käy myös päivittäin pesemässä nassun tytöltä, tosin nyt jo vähän varovaisemmin sillä Casandralla on nopea käsi joka on kohta kiinni huulessa tai korvassa! Näistäkään Ilo ei välitä, vähän jähmettyy ja yleensä tuijottaa mua ilmeellä että Auta! Pihaan syksyllä ilmestyneen aitauksen takia vahtivietti on jotenkin kasvanut. Tarkasti pitää tiirailla joka suuntaan kun mennään ulos jotta voisiko jollekin haukkua! Naapuritkaan ei aina saa omalla tontilla puuhastella! Ongelmaa en nyt niin vakavana pidä, ja kun kielletään niin haukkuminen kyllä loppuu. Mutta jospa sitä kerkeäisi näiden päikkäreiden aikana hiukan neulomaankin :D Palataan taas...