Riiviö ja pelkuri!

Tarkasti piti vahtia kun emäntä laittoi neidin ruokia pakkaseen annoskoossa =)

Ilon leluja...


Vähän liian pieni leikkikaveri. Suloinen Manu.


Eli ihan ei haukku vauva osaa päättää kumpi olisi. Tieten paras olisi ettei alkaisi kummaksikaan. Eilen pelättiin kaikkea mahdolista. Sauvasekoittimesta saatiin sellainen sätky että hypittiin seinille ja hiomakoneesta ei tykätty yhtään sen enempää. Naapuria pelästyttiin ja juostiin tuhatta ja sataa turvaan terassille =) Mutta sitten myöhemmin... Neiti nukkui rauhassa terassilla, mieheni kanssa katseltiin kun isohko siili taapersi talon reunaa pitkin. Siili meni terassin alle ja pysähty just siihen kohtaan rapisteleen missä Ilo nukkui. Ja niin vaan kuuluu pelottava vatsanpohjasta lähtevä murina! Eli vahtivietti heräsi ja omaa nukkumapaikkaa puolustettiin =)

Ollaan yritetty totutella autolla matkustamiseen mutta vielä se vähän hermostuttaa ja kivointa olisi tietenkin matkustaa emännän sylissä! Voisi olla tukalia näyttelymatkoja muutaman sadan kilsan päähän jos neiti vielä parivuotiaana ja nelkytkilosena haluasi matkustaa autossa vain sylissä!! Pitää vielä opetella lisää...

Iltavilli iskee joka ilta yheksä ja kymmenen välillä ja silloin on vaarassa varpaat, sormet ja kaikki muutkin ruumiinosat johon hampaat vaan osuu. Aika hyvin kyllä saan energian purettua leluihin mutta leikki meinaa käydä välillä aika hurjaksi. Ystävältäni opin tänään hyvän keinon lopettaa pureminen. Joka kerta kun hampaat osuu ihoon niin vinkaisen oikein kunnolla. Saman tien loppuu pureminen, vinkaisu on pentujen leikeissä merkki siitä että sattuu. Näytti ainakin tänään toimivan hyvin. EI-sanan ymmärtäminen on vähän hakusessa...

Tänään kävi myös leikkikaverina pariviikkoa vanhempi silkkiterrieri Manu. Mieluusti olisivat keskenään leikkineet mutta ei oikein koko täsmännyt. Neiti Ilolla oli vähän turhan rajut otteet. Ei ymmärtänyt voimiaan. Ensi tiistaina pääsee sitten vääntämään oikein kunnolla sisarusten kanssa, pentutreffeille kasvattajan luokse.